Tarina 40 vuoden taipaleesta
Puruveden Pursiseuran perustava kokous pidettiin 20.3.1986 tässä samassa paikassa, Punkaharjun Valtionhotellissa, paikalla oli 37 henkilöä. Perustamispäiväksi kirjattiin 3.4.1986.
Pian perustamisen jälkeen aloitettiin etsiä paikkaa seuran tukikohdalle. Silloinen Punkaharjun kunnanjohtaja Erkki Tynkkynen oli edesauttamassa hanketta yhdessä seuran hallituksen kanssa. Matarin saaresta löytyi sopiva paikka, joka vuokrattiin. Tulevina vuosina yhteistyö Punkaharjun ja Kesälahden kuntien kanssa toimi saumattomasti kotisatamien ym. infran rakentamisessa. Hevossalon tukikohta vuokrattiin Punkaharjun seurakunnan Soinisen säätiöltä vuonna 1989, kirkkoherra Jorma Silanderin myötävaikutuksella ja vahvalla tuella. 90- luvun alkuun mennessä seuralla oli Matarin ja Hevossalon tukikohdat sekä Kesälahden kotisatama. Polttoaineen jakelupisteet, EKO-LÖPÖ, olivat Noobelinniemessä ja Kesälahdella muutaman vuoden päästä.
Parin vuoden päästä seuran perustamisesta jäsenmäärä oli 142 ja se kasvoi enimmillään lähes 400:aan, ja erilaisten alusten määrä lähenteli sataa. Tällä hetkellä jäseniä on n. 180.
Matarin rakentaminen aloitettiin kevättalvella 1987, ensin laiturilla ja sen jälkeen majarakennuksella, varastolla ja grillikatoksella. Pikkusauna rakennettiin vuonna 2008.
Hevossalon ensimmäinen saunamökki siirrettiin talvella 1989 Hapimagin lomakylästä, sen jälkeen tehtiin grillikatos ja aloitettiin laiturin rakentaminen. Uuden päärakennuksen teko alkoi keväällä 1993, jossa ekat löylyt otettiin 1994, rakennus valmistui seuraavana vuonna ja tupaantuliaiset olivat 1996.
Tukikohtien ja kotisataman laiturit ovat kokeneet monenlaisia muutoksia vuosien varrella. Alunperin kiinteiksi, jopa ikuisiksi suunnitellut laiturit ovat joutuneet jäiden runtelemiksi useamman kerran. Nykyiset ponttoonilaiturit ovat osoittaneet sopivuutensa, ainakin vielä..
Perustetulla seuralla piti saada oma lippu, suunnittelukilpailun voitti Raimo ”Rami” Hyytiäisen ehdotus, Pisara, jossa alainen valkea varras, pisaran alaosa sininen. Yläosa kolmesti lohkoinen, mustaa keltaista ja punaista, (Heraldisen toimikunnan lausunto valtionarkistolle). Lipun vihkimisen suoritti kirkkoherra Jorma Silander kesäkuussa -88, mutta lippu oli nostettu ensimmäisen kerran Matarin salkoon elokuussa 1987, jolloin juhlittiin tukikohdan avajaisia, laiturissa oli 20 venekuntaa.
Seuratoiminta oli vireää heti alusta alkaen ja sitä riitti ympäri vuoden. Vuoden 1989 alussa perustettiin Järvipelastusjaosto, jolle saatiin pelastusalus keväällä, alus ristittiin P/V Puruvedeksi juhlallisin menoin Kesälahden kotisataman vihkimisen yhteydessä. Pelastusalukset vaihtuivat vuosien varrella ja seura aktiivien vähentyessä päätettiin sittemmin luopia aluksesta ja lakkauttaa jaosto.
Navigointijaosto perustettiin 1990 edistämään merenkulun harrastusta ja yllä pitämään jäsenten merenkulkutietoja ja -taitoja. N avigaatioliiton laivurikurssit saivat suuren suosion, vuoteen 1996 mennessä tutkintoja oli suoritettu yli 130, joista enitren saaristolaivuri tutkintoja, sitten rannikkolaivuri tutkintoja ja yksi avomerilaivurikurssi. Kiitos aktiivisesta toiminnasta kuuluu Seppo Korpelaiselle, joka veti kurssit vahvalla osaamisella ja opettajan taidolla. Tutkinnot innostivat muutamia jäseniä jatkamaan merenkulun opiskelua Kotkan merenkulkuoppilaitoksen kursseilla ammattipätevyyden hankkimiseksi. Sitenmin jaoston toiminta yhdistettiin emoseuraan.
Veneiden katsastustoiminta on yksi seuratoiminnan kivijalka, ensinmäisiin katsastusmieskoulutuksiin Rantasalmella osallistuttiin keväällä 1988, jonka jälkeen alkoivat katsastukset, niihin liittyviä jäsentilaisuuksia pidetään vuosittain. Eninmillään katsastettuja veneitä oli lähes 50.
Kilpailut, retket ja yhteiset tilaisuudet kuuluvat olennaisena osana seuratoimintaan. Seuran purjehduskisoissa aikuiset kilpailivat purkkareilla ja lapset optareilla milloin tuulisella tai tyynemmällä kelillä. Osallistujien määrän hiipuessa kilpailutkin loppuivat.
Navigointikilpailut saavuttivat suuren suosion osaksi talven aikana järjestettyjen koulutusten ansiosta. Kisat järjestettiin syksyllä päivä- ja yökilpailuna. Karejakin löyti kilpailun aikana, mutta yhtään venettä ei uponnut tai kadonnut yön pimeyteen. Kisan voittaja sai järjestettäväkseen seuraavan vuoden kisan, joten reitit vaihtelivat vuosittain. Näin jälkikäteen muistelee, miten silloin luotettiin karttaan, kompassiin, kelloon, viivaimeen ja muistiinpanoihin kisan aikana, mutta nykyisin vain navigaattoriin. Lapsilla oli onkikilpailut suunnistuksen aikana. Talvisin pidettiin pilkkikisat kevätkokouksen yhteydessä ja säiden salliessa.
Puruveden Lohikuningas- uistelun valvonta oli talkootyön voimannäyte, siihen osallistui parhaillaan yli 20:ntä venekuntaa miehistöineen. Eka valvonta oli vuonna 1991 ja jatkui 2010- luvulle, myöskin siitä saatu rahallinen korvaus oli merkittävä seuralle.
Yhteiset retkipurjehdukset naapuriseurojen tukikohtiin, rantakohteisiin ja luonnonsatamiin kuuluivat kesän ohjelmistoon. Ensimmäinen Turkin purjehdusretki oli syyskuussa 1989, jossa oli mukan viisi venettä ja 32 miehistön jäsentä. Tämä syksyinen perinne jatkui useita vuosia kohteiden ollessa Turkki ja Kreikka. Kävivätpä muutamat jäsenet myös kokeilemassa purjehtimista Karibian vesillä.
Venemessumatkat helmikuussa on ollut avaus tulevaan kauteen, seura järjesti 2- päiväisen retken vuoden -94 näyttelyyn, sen lisäksi käytiin teatterissa ja Helsingin yöelämässä. Messumatkat olivat joka vuotinen tapahtuma, jonka yhteydessä vierailttiin useasti Tallinnassa. Matkat tehtiin linja-autolla, jossa tunnelma oli korkealla jo alkumatkasta. Sitenmin olemme luopuneet omasta retkestä ja matkat on tehty yhteistökumppanien mukana.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetystä Valoillasta on tullut perinne, joka on vuorovuosin Matarissa ja Hevossalossa. Mukavaa yhdessäoloa, saunomista, ruokailua ja soihtujen ja patojen valaisema ranta luo hyvän tunnelman iltaan. Valoiltra vastaa länsirannikon Venetsialaisia, nykyisin samana viikonloppuna on Suomen luonno päivä, mikä täydentää meidänkin viikonloppua.
Hevossalon rosvopaisti oli ekan kerran 19-20.9.1989, kokkeina toimivat Seppo Karjalainen ja Reino Timonen. Siitähän tuli perinne, joka jatkuu tänäkin päiväna, tosin välillä menuun kuuluu kalaa ja lihaa eri muodoissa. Samassa yhteydessä laitamme tukikohdat talviteloille odottamaan uutta kautta.
Talkoot ovat olennainen osa seuratoimintaa ja osoitus yhteisöllisyydestä, niiden avulla tukikohdat pysyvät hyvässä kunnossa,m polttopuita riittää, ympäristö on siisti ja soppaa riittää kaikille.
Sääntömääräiset kokoukset syksyllä ja keväällä kuuluvat vuosikiertoon, joissa jäsenistö päättää suuntaviivoista tulevelle vuodelle. Syyskokouksen yhteydessä pidetään pikkujoulu, johon parhaillaan osallistui lähes sata jäsentä, nykyisin 30- 50 jäsentä.
Pursiseura juhli 10 -vuotista taivaltaan maaliskuussa 1996 tässä samassa paikassa, juhlapuheen piti Simo Vuorilehto. 25- vuotis juhlat kesäkuussa 2011 Ruokkeen Lomakylässä.
Seuran tiedottaminen tapahtuia alussa kirjeillä ja vuosikirjan kautta, jonka tekeminen alkoi 1989 ja päättyi 2018. Tänään asia hoituu nettisivujenn sähköposti ja whats upin avulla.
Pursiseuran toimintaan kuuluu tiivis yhteistyö Saimaan alueen pursiseurojen kanssa, tärkeimpänä tukikohtien yhteiskäyttö, meidän osalta Matari pikkusauna. Yhteistyö alueemme kuntien, seurakunnan, eri järjestöjen ja yrityselämän kanssa on ollut kitkatonta ja olemme kiitollisia siitä, haluamme olla arvostettu yhteistyökumppani
Seuran kommodoreina näiden 40 -vuoden aikana ovat olleet Seppo Kupiainen, Jukka Solonen, Seppo Karjalainen, Rauno Järvinen ja nykyisin Janne Tirronen
Jukka Solonen
29.8.2026
Juhlien Päätössanat
Puruveden Pursiseuran neljänkymmenen vuoden tarina on mahtava. Sen ovat aikaansaaneet aktiiviset jäsenet, meillä on hienot tukikohdat erinomaisilla paikoilla, hyvät laiturit, majarakennukset, varastot, grillikatokset, kirkkaat vedet ja upea luonto ympärillä marja- ja sienipaikkoineen. Ensinmäiset kymmenen vuotta oli rakentamista ja rakentamista, meillä oli tavoitteet, unelmat ja niihen oli suuri halu, niin pitihän ne toteuttaa. Olemme päässeet nauttineet käsiemme työn tuloksista niin aurinkoisina kuin sateisinakin päivinä ja jatkossakin pidämme paikoista huolta.
Yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys seuratoiminnassa. Yhteisöllisyys on tunne kuulumisesta ja yhdessä tekemisestä, joka syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Se on yksilön perustarve, joka tarjoaa tukea, merkitystä ja turvaa sekä edistää kasvua ja kehitystä.
Ihmiset tekevät seuran, meillä on ollut onni, että alusta alkaen on löytynyt aktiivisia henkilöitä asioiden eteenpäin viemiseksi ja vastuun kantajaksi. Kiitos perustajajäsenille ja kaikille teille, olette tehneet hienon seuran, jonka jäsenenä on ilo olla. Haluan nostaa tässä esille yhden henkilön, jonka työpanos seuran eteen on ollut mittaamaton, seuramme pitkäaikainen sihteeri ja rahastonhoitaja Mervi Makkonen. Mervi hoiti vakanssiaan yli 30 vuotta. Yhteistyö Mervin kanssa oli luontevaa, hän hoiti seuran asioita kuin omiaan, toimi jopa välillä pankkiirina, kun tilit oli nollilla, tilapäisesti. Kiitos Mervi.
Onnittelut huomionosoituksen saajille, ja kiitokset teille kaikille paikalla oleville, olette tehneet tästä 40 vuotisjuhlasta mieleenpainuvan, jota on mukava muistella syksyn pimeinä iltoina ja kokka kohti tulevaa.
Jukka Solonen
29.8.2026